Pennut ovat nyt neljän päivän ikäisiä ja kaikki on hyvin. Painot ovat alkaneet nousemaan ja emo hoitaa hyvin. Vilkasta porukkaa, sanoisin. Yksi musta neitokainen valetaa itsekseen ympäri laatikkoa ja on aina hukassa emältään. Kävin maanantaina työpaikallani (vajaan kilometrin päässä kotoa) ja viivyin vain hetken.

Kun tulin kotiin, kuului meteli jo terassille. Kiireesti katsomaan mikä siellä on hätänä, emo huutaa ja pennut huutaa, mummoillakin hirmuinen hätä. Ei yhtään pentua pentulaatikossa, vaan äiti-koira oli vähän touhunnut poissa ollessani. Se oli kuskannut yksitellen kaikki pennut kodinhoitohuoneen työpöydälle, mihin olin taitellut untuvatäkin. Kaikki pienet oli piilotettu täkin mutkaan ja emä itse makasi siellä PÖYDÄLLÄ lastensa vieressä. Kyllä sydän pysähtyi tästä näystä. Onneksi yksikään pennuista ei ollut pudonnut lattialle (laattalattia), sillä putousta olisi ollut reilun metrin. Mietin mikä, olisi aiheuttanut tuon "pesän" vaihdon. Lopulta tajusin, että Laran mielestä sen pesä oli aivan liian kova lapsille :) No nyt on tyynyä ja peittoa ja pehmikettä laatikko täynnä. Ei ole pennut vaihtaneet paikkaa, vaan äiti nautiskelee pää tyynyn alla imettäessä.

WP_20140311_005-normal.jpg

WP_20140309_023-normal.jpg

WP_20140309_022-normal.jpg