Jahhas...kaksi viikkoa on nyt kulunut ja aika menee aivan liian nopeasti, ei tietenkään pentuodotuksessa, vaan yleensä elämä. Olispa mukava pysäyttää tämä aika hetkeksi. Viikko on mennyt täysin työn merkeissä. Ei ole ehtinyt koirienkaan kanssa kovin puuhastella. Odotan innolla niitä vanhan ajan hankikelejä. Nyt kun tulis kunnon pakkaset niin jo (ehkä) hanget kestäis kävellä, vai pitäisköhän investoida ne sukset. Olin odottanut kesällä meille uutta koiranpentua, mutta se ei nyt sitten toteudukaan. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa.
Aya on lopettanut syömisen tyystin. Makupalat kyllä kelpais, mutta ruoka ei. Voikohan koiralla olla aamupahoinvointia Toissa aamuna Aya yökkäs ja tietysti matolle.
Bertta puolestaan "synnytti" :) Se on vahvasti valeraskaana ja sillä on erikoisia pentuja, puolenhehtaarin metsän asukkeja Nalle Puh, Kengu, possu, erinäinen määrä tennispalloja, joita se kantaa todella varovaisesti. Pesän se tekaisi likapyykkilaatikkoon Mitenhän siinä käy kun Aya tekee pennut, onko pennuilla kaksi hoitajaa.
Sara puolestaan on nyt muuttanut tarhaan ja käy syömässä sisällä. Sitä ei kertakaikkiaan voi pitää irti sisällä. Koira, joka ei pysähdy sekunniksikaan, siinä saa kyytiä huonekalut, matot, kissa ja kaikki mikä eteen sattuu.
Ens viikonloppuna alkaa hirmuinen remontti kotona ja sen pitää olla valmis ennen pentujen syntymää...saas nähdä onko suutarin lapsilla vieläkään niitä kenkiä
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.