Kolme viikkoa on nyt mennyt ja kaikki näyttää ihan mukavalta. Ensi viikolle yritän saada ultra-aikaa. Meidän hulivili tytöstä Ayasta on tullut tasapainoinen ja rauhallinen rouva, mitä se ei todellakaan ole koskaan ollut. Toiset koirat riehuu hangella minkä ehtii, mutta Aya ei lähde siihen mukaan.

Huomenna käyn katsomassa pikku-natiaisia Johannan luona, kun menen viikonlopuksi Ouluun. Nuuskuttelemassa pentusia Täällä tulee muuten taas taivaantäydeltä LUNTA.

Odottelu jatkuu...