Olin suunnitellut lähteväni Ayan kanssa sulhon luokse hyvissä ajoin keskiviikko aamupäivällä. No töissä meni pitkäksi ja kun viimein pääsin liikkeelle, niin auton tuuletin lakkasi toimimasta. Kierrettyäni pari korjaamoa (molemmat kiinni) niin päätin, että onhan sitä extreame-reissuja tehty ennenkin eli autossa on rapa sitä varten jos ikkkunat ei pysy sulana Hyvin pysyivät sulana vauhdissa. Niinpä lähdimme kohti Paneliaa, Harjavallassa kävin varaamassa hotellihuoneen, onhan se helpompaa koirillekin kun ollaan yötä eri huushollissa. Navigaattori on ehdottomasti paras keksintö tällaiselle joka paikkaan eksyvälle ihmiselle

 

Löydettiinhän me perille. Ai miten hieno poika meitä siellä odotti...siis tarkoitan Sami Intnoa Siinä koirassa oli kaikki se mitä urokselta halusin ja se luonne...nappi valinta   Into jostain syystä tiesi heti mitä varten minä olin tullut. Ilmoitti minulle heti, että päästä ulos se mikä siellä autossa on. Siinä aluksi tekivät tuttavuutta ja harjottelivat hetken. Käytiin kahvilla välissä, kun omistajilla meinas jäätyä varpaat... Kahvin jälkeen päästettiin koirat taas yhteen ja ei siinä kauan nenä tuhissu kun homma oli hoidettu. Naapurit varmaan luuli, että pihassa rääkätään koiraraukkaa, siihen malliin Aya ilmoitti mielipiteensä asiasta

Me lähdettiinkin sitten hotellille ja käytiin illalla kunnon iltalenkki. Hiittenharju oli tosi hieno paikka hotellihuoneet oli rivitalotyyppisiä ja auton sai aivan oven viereen, lähellä laskettelukeskus, hiihtolatuja kilometritolkulla, Curlinghalli, uimahalli jne. Mukava paikka perhelomille.

Seuraavana aamuna käytiin vielä kunnon lenkki harjulla, ennen kuin suunnistettiin sulhon luo. Olin ihan varma, että Aya ei suostu tulemaan ulos autosta, kun näkee mihin tultiin...sillä oli ihan eri ajatukset. Päästyään autosta ulos, se pinkaisi suoraan aitojen yli sulhasensa luokse Olisko ehditty olla 10 minuuttia, kun pariskunta hoiti hommansa. Siispä päästiin hyvissä ajoin ajelemaan kotia kohti.

Toivotaan, että nyt tärppäsi, ainakin Aikku oli valmis. Ultrassa käydään sitten aikanaan, jotta tiedän vähän mihin varautua. Aya aikuistu tällä reissulla, tai ainakin luuli niin. Äitinsä kyllä rökitti tyttärensä tämän poissa olon takia, kun tultiin kotia.

Nyt sitten odotellaan lopputulosta ja toivotaan ihania, mukavia ja vaikka vähän harrastaviakin koteja näille lapsukaisille.